Viikonloppu meni Lithgowssa. Pojan siskon piti päästä niille nurkille siellä järjestettävien debytanttitanssiaisten takia, ja luvatiin sille kyyti. Tarkoitus oli lähteä torstaina, mutta Pojalle tuli työjuttuja perjantaille, joten päästiin lähtemään vasta perjantaina iltapäivällä. Siskon kanssa hypättiin junaan perjantaina ja treffattiin Poika puoleltapäivin Strathfieldissa. Ja eikun suunta kohti vuoria. Matkalla pysähdyttiin mummolassa Springwoodissa. Springwoodissa on muuten ehkä maailman paras kanahampparipaikka, ja sieltä oli pakko hakea kounas tälläkin kertaa. Lounaan jälkeen jatkettiin matkaa. Tehtiin vielä pikapysähdys Katoombassa, ja noukittiin yksi samoille nurkille menevä perhetuttu kyytiin.Lithgowssa oli KYLMÄ. Ihan kuin Suomessa joskus lokakuussa. Hrr.
Perjantai-ilta meni varsin rauhallisesti. Alunperin meilläkin oli Pojan kanssa tarkoitus mennä tuonne tanssiaisiin, mutta koska liput oli 60 dollaria ja pukukoodina kokopitkä iltapuku, niin päätettiin jättää välistä. Liian kallis paukku, eikä suoraan sanottuna niin kiinnostava muutenkaan. Kyseessä on siis vanha, vanha perinne. Koska mun aivot on vähän solmussa näin aamuisin, niin tässäpä Wikipedian tarjoama selitys asialle. "Aikoinaan nuorten aristokratiaan tai yläluokkaan kuuluvien naisten seurapiireihin astumista sanottiin debytoinniksi. Alkujaan debyytti toteutettiin tanssiaisten tai kutsujen
muodossa. "Ensiesiintyminen" oli merkki siitä, että debytantti on
saavuttanut aikuisuuden ja debyytissä hänet esiteltiin muodollisesti
mahdollisille kosijoille ja näiden perheille." Tuolla kuvio ei niinkään liity yläluokkaan tai seurapiireihin, vaan ihan vaan yhteisöön ylipäätään.
Tanssiaiset jäivät siis meiltä välistä, ja sen sijaan käytiin syömässä Pojan kavereiden kanssa Secret Garden -nimisessä ravintolassa. Aivan ihanat ruuat, ja mikä parasta, BYO, eli bring your own drinks. Tilasin mangolla ja camembert juustolla täytettyä kanaa, ja jälkkäriksi ihan taivaallista suklaamoussea, joka pistettiin pojan kanssa puoliksi. Ruokailun jälkeen jatkettiin iltaa tavallistakin hiljaisemmassa Lithgown keskustassa. Koska suurin osa porukasta oli tanssiaisissa, oli meno niin uskomattoman kuollutta, että luovutettiin suosiolla jo puolenyön maissa.
Seuraava päivä meni pyöriessä Lithgown keskustassa, kun tuo manchild of mine kävi ostamassa kaverinsa kanssa uuden Game Boyn. Lisäksi haettiin halvasta kinkkipaikasta lounas. Iltasella oli taas luvassa olutta ja kavereita, ja tällä kertaa porukkaakin oli liikenteessä vähän enemmän. Workmen's clubin yhteydessä olevassa yökerhohirvityksessä oli one piece -teemailta, ja näitä erinäköiseen jumpsuiteihin pukeutuneita ihmisiä pyörikin sitten ympäri kylää. Court housessa oli yllätävän hyvä meno, kiitos paikallisen coveribändin. Pakko oli kuitenkin lähteä suht aikaisin, koska herätys aamulla oli jo seiskalta. Siskon kun piti ehtiä Gosfordista 11:sta lähtevään junaan.
Siispä aamulla kukonlaulun aikaan kamat autoon ja kotio. Nukahdin jo ennenkuin päästiin Lithgown ulkopuolelle, ja nukuin koko matkan kotipihaan asti. Autosta ryömin suoraan sohvalle jatkamaan uniani siksi aikaa, kun Poika kävi viemässä Siskon junalle.
Iltapäivällä käytiin vielä Jamien ja Brendanin kanssa Six Strings -olutpanimolla lounaalla. Oon muistaakseni tuosta paikasta ja sen taivaallisista oluista maininnut aikaisemminkin. On ne vaan hyviä. Tällä kertaa tyydyin ihan vaan yhteen pale aleen ja tummaan chaiolueen. Toi chaiolut oli niiiiiin hyvää. Ruuan kanssa oli jotain hämminkiä ja sen tulo kesti pienen ikuisuuden, mikä vähän harmitti. Tarkoitus kun oli käydä ihan vaan pikalounaalla ja viettää kotipäivä, sen sijaan päädyttiin kuluttamaan tuolla panimolla hyvät kolmisen tuntia. Ruoka oli kuitenkin odottamisen arvoista, ihanat burgerit ja ribsit. Loppupäivä meni sitten ihan vaan sohvannurkassa köllötellen ja Simpsoneita katellen. Kaikesta nukkumisesta huolimatta olin niin poikki, että ryömin peiton alle jo iltakahdeksalta, ja nukuinkin iloisesti kellon ympäri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti