Ei, tämä ei ole kuollut. Olen vaan ollut kipeenä ja reissussa. Ei ole siis oikein ajatus kulkenut, tai jos onkin, niin ei sitten muuten ole ollut päivitysmahdollisuutta.
Lyhykäisyydessään viimeisiä työpäiviä viedään, pakkaamista aloittelen ja jännittää hulluna. Vielä pitäisi siivota auto, hoitaa vakuutusasiat kuntoon ja tsekata, että pitääkö jotain vielä hankkia Suomen päästä. Sitten vain odotellaan. Asuntoa ei vieläkään ole tiedossa. Tiukille menee. Hemmetin no worries -mentaliteetti.
Viikonlopun Snow rugbyn päätin jättää välistä, haluan viettää sen ajan ihan vaan kotosalla koiruuksien kanssa. Lisäksi vähentää kaiken sortin stressiä huomattavasti, kun en hillu 2 päivää ennen lähtöä toisella puolen Suomea, mahdolisesti vielä itseäni telomassa.
Siitä telomisesta puheenollen, liukastuin viikonloppuna sen verran pahasti, että nyt on naama auki, molemmat silmät mustana ja nenä about kaks kertaa normaalin kokoinen. Se siitä stressaamisesta että näytänkö hyvältä kentällä 27h matkustamisen jälkeen siis. Se matkustaminen on tässä naamassa se pienin paha :D
Mutta,mitään ei murtunut ja kaikki hampaat tallella, eli ei voi valittaa.
Jahka ehdin istahtaa, voisin kirjoitella vaikka viimeviikkoisesta Tallinnanreissusta.
Mutta hei. Viikon päästä tähän aikaan istun Helsinki-Vantalla odottelemassa koneen lähtöä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti